sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Se tulppa mun uusien käsitöiden edessä on irrotettu!

Tämä pitkään keskeneräisenä vaivannut työ liittyy kolmen vuoden takaisiin ikäviin tapahtumiin. Tapanani on ollut aloittaa isoissa tunnekuohuissa uusi käsityö, koska käsin tekeminen on rauhoittavaa, parantaa keskittymistä ja antaa aikaa ajatella rauhassa - toinen hyväksi toteamani auttava keino on mennä metsään, mutta siellä ei voi viipyä päiviä tai viikkoja, neuloa ja virkata taas voi paljon pidempään.  (Voisin listata monta muutakin työtä, joihin olen purkanut itseäni jossain hankalassa elämäntilanteessa, ehkä palaan joskus myöhemmin aiheeseen uudelleen.)


 Kyseessä on Hupsistarallaan blogista poimimani Villi pohjola –peite, jonka ohje löytyy täältä.
 Tein vielä kaveriksi nalletyynyn, kun sopivasti löytyi ruskeita jämälankoja laatikosta.
Omassa versiossa erona alkuperäsieen ohjeeseen se, että en tehnyt paloina vaan intarsiana kaikki kuusi palaa yhtä aikaa. Työtapa tarkoitti siis sitä, että lankojen setvimiseen taisi mennä enempi aikaa kuin neulomiseen. Hankin työhön ohjeen mukaiset Dropsin Paris-langat, joista joku väri taisi loppua, piti käyttää viimeistelyyn muita vastaavia. 

Työ tuli valmiiksi peiton neulomisen osalta pian heti alkukesästä kolme vuotta sitten eli se on odottanut jo melko pitkään pinossa lopputöitä, kuutta korva- ja silmäparia sekä muuta viimeistelyä.



Tämän jälkeen työn alle sain (annoin itselleni luvan) ottaa tämän - on pakko saada alkuun, koska puuttuu kaapista sininen neule kaveriksi sinisille mekoille ja monelle muulle vaatteelle, kun pitkään ja uskollisesti käytetty teollinen jakku meni poistoihin totaalisen hajoamisen takia. 

Lankana on Lankamaailman uutuussekoitesukkalanka, jossa on perinteisen villan ja polyamidin lisäksi myös bambuviskoosi-nimellä kulkevaa kuitua. Lanka on must-ostos, kun hain tätä keskisinistä farkkuväriä tarpeeksi ohuena.
Tunnistan: tämä juttu on pieni huijaus, peite valmistui jo kohta kolme viikkoa sitten - se oli pakko kuvata ahtaasti sisällä, kun ulkona oli kurja keli -  ja jakkukin on kohta hihoja vaille valmis - keväkelien takia tänne koneelle tulo on ollut takkuista.

1 kommentti:

  1. Ihana! Ja niin paljon hienompi ja siistimpi kuin mun tekemä! Itsekin tekisin intarsialla jos nyt alottaisin mutta tuolloin ei jotenkaan leikannut sen vertaa :D Tulee niin hyvä mieli aina kun näkee näitä tällä ohjeella tehtyjä peittoja :)

    VastaaPoista