Syyrialais-suomalaista käsityötä

Jostain lehtijutusta pisti silmään jo aikaa sitten hassunkurinen tuolinpäällinen, piti alkaa googlailla ja tilailla uutiskirjettä. Kyseessä oli homma nimeltä Ragamuf.

Aikani sivustoa seurattuani oli pakko hankkia oma tuoliryijy. Ne on niin-niin ihania, lisäksi niissä on fiksu kaikin puolin kannatettava ajatus taustalla - suomalainen suunnitelma, syyrialaisten pakolaisnaisten työllistäminen, palkan maksu suoraan tekijöille, jätemateriaalin hyödynnys. Kaiken huipuksi nyt oli vanhat mallit alennuksessa. Ja vaikka mietin tilausta vielä yön yli, kukaan muu ei tuntunut haluavan mun suosikkiani.

Tuoliryijyjä on kahta eri kokoa, omani on pienempi, sopii hyvin keittiötuoliin. (Olin heti niin innoissani, että otin ekat kuvat ilman mitään siivoilua ja sen kummenpaa tuunailua.) Tykkään kovasti tästä! Se saa siirtyä keittiöstä joskus tulevaisuudessa mun käsityöhuoneeseeni, kunhan sellaisen vaan saan.

 Ryijy on solmittu ihan yksinkertaisesti joustavaan rei'itettyyn trikoopohjaan. Osa solmuista on aika löysiä, niitä pitää korjailla, mutta se käy helposti, kunhan löytää vaan paikan irronneelle hapsulle. Ryijy painaa kolme kiloa, mutta se toimitettiin Oulusta onneksi suoraan kotiovelle Matkahuollon pienenä vakuumipakettina.

Mukana oli tietty hoito-ohjeet sekä tekijän nimi, mun uuden sisustuselementin on suunnitellut ja solminut Majda.

Mistähän ihmeen syystä juuri tämä väriyhdistelmä jäi mun verkkokalvoilleni, vaikka myös muita täysin yksilöllisiä malleja kyllä mietin. Toista samanlaista ei ole olemassakaan. Kai tämä sopii parhaiten raitojen rakastajalle ja mätsää vaatekaappiini eli suosikkiväreihini? Kukaan ei erota mua tuolistani, voin ehkä leikkiä näkymätöntä ja tehdä salaa käsitöitä muiden häiritsemättä? Tai sitten hankin piiloutumista varten joskus myöhemmin isomman tuoliryijyn olohuoneen vanhaan nahkatuoliin.

 

Tää on mun, muut näpit irti muut - vielä kun saisi kissan ymmärtämään sen, tämä kun jostain syystä houkuttelee sitä kovasti.