Opiskeluaikanani koulu täytti 100 vuotta, siihen liittyi jos jonkinlaista ohjelmaa. Itse olin rakentamassa näyttelyä Jyväskylän käsityömuseoon ja mallina Hämeenlinnan taidemuseon 100 v näyttelyyn liityvässä pukunäytöksessä, jossa sain esitellä myös pari omaa työtäni joko päälläni näytöksessä tai esillä näyttelyssä muuten (laitan näistä tallella vielä olevista töistä oman historia-postauksen joskus myöhemmin).
Koulun ja samalla Wetterhoff-säätiön tunnus on tulppaanidamasti, joka oli pakollinen työ kaikille opiskelijoille. Itse väsin oman osuuteni virkamieslakon takia aavemaisen tyhjässä koulussa pienessä luokassa, jossa oli ne ikivanhat reikäkorttikangaspuut vain ja ainoastaan tätä damastia varten. Loimi ja kude on ohutta pellavaa (en enää muista, mikä on vahvuus) eli yhtä liinan senttiä varten sai tehdä töitä kunnolla. Pahviset reikäkortit olivat huonossa kunnossa, piti koko ajan tarkistaa, että kuvio tulee oikein tai kiivetä korjaamaan kortteja kangaspuiden päälle. Tai sitten kontata puiden alle kiristelemään polkusten sidontaa. Liinanpätkä, minimimittainen sellainen, on mulla varmassa tallessa, ei koskaan ole ollut käytössä.
Toinen itseltäni löytyvä damasti on oma suunnitelma harmaa-vihreä-raitaiseen rohdin8-vahvuiseen yhteisloimeen. Tuloksena oli rakas lintukankaani, johon itse keksin mallin ja kuteen värin, mukana myös juuttikuituraitoja Tämä työ on ollut melkein koko ajan seinälläni.
Ja nyt sama kauhujen-herättäjä-tulppaani on myös juhlavuoden kunniaksi suunnitellusta korussakin, löysin netistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti