perjantai 10. marraskuuta 2017

Sinisestä punaiseen

Nyt on sininen kausi poikki, johan se kestikin monta työtä. Kun ei kaapeissani ole vielä ihan tarpeeksi huiveja, piti tehdä pari lisää...

Eka huivi on tehty Ullaneuleesta löytyneen ohjeen Kristel Nybergin Sarka huivin perusteella langasta, joka löytyi Lankamaailmasta hinnalla 1 euro/kerä ja jonka vyöte on hävinnyt totaalisesti. Neljä kerää eli 200 g tarttui mukaan alekorista, kun huomasin liikkeessä ohjeella neulotun mallihuivin ihan värinsä takia, nämä tämmöiset punertavat tarttuvat aina meikäläisen myös turkoosista viime aikoina kiinnostuneen täti Purppuran (työkaverin antama nimi) mukaan.

Nätti yksinkertainen ja helppo huivi, sopii hyvin jo olemassa olleisiin pipoon ja sormikkaisiin. Peruspipo on puhdasta alpakkaa, jo vuosi sitten väsätty. Sormikkaat ovat vuosien takaa ikivanhaa  7 veljestä lankaa, eivät ole menneet pahaksi monen talven käytön jälkeenkään, outoa verrattuna Novitan nykylankoihin! Ovat olleet käytössä ainakin kolme eri talvihuivin ja yhden kaulurin kanssa eli ainakin noin kuusi vuotta?
Nautin näistä huivini väreistä - ja jatkoin vielä samalla reissulla varsinaisten ostosten kohteena olleella raitalangalla - mietin sen ostamista pitkään, mutta kun kerran olin saanut verkkokalvoilleni kuvan peruskaulaliinasta ja sen kavereista, jotka sopivat pinkkiin syystakkiin ja myös vihreään talvisempaan takkiin, en mahtanut mitään. Jotain pientä, helppoa ja motivoivaa piti saada puikoille, kun isommat työt jumittavat suunnitelmatasolla vasta.
Raitavärejä mietin pitkään, sitä minkä langan värikomboista valitsen, mutta tämä violettipainotteinen yhdistelmä voitti, vaikka melkein kaduin ekan värimallikerran jälkeen ja meinasin palata takaisin kauppaan ostoksille, ei tuntunut mikään väri sopivan ensin  toisiinsa.
 No, totuin ja lopulta ihastuin, kunhan olin saanut huiville lisää mittaa. Tuli kaulaliinan lisäksi sitten suuri (lue: lähes ainoa pipomalli-) suosikkini Rikke-pipo, pitkävartiset lapaset ja sukanvarret, loppu sukista piti tehdä villatakin jämälangalla. (Enpä jaksanut pingottaa, tai höyryttää näitä edes kuvia varten, menkööt käyttöön niine hyvineen.)

Nyt kelpaa taas odotella talvea, löytyy uutta päälle harvinaisen paljon - eikä mitään ole kovin sinistä, vaikka vähän sitäkin näkyy..

Kohti seuraavaa haastetta, eli pimeän ajan kauhistusta tummanharmaata huivia, jonka Likkapimu tilasi. Väreihin palaan sitten taas myöhemmin, kivaa lankaa on odottamassa kokeilua, kuutta eri väriä, iso yksinkertainen neuletakki toiveena!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti