keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kässäkirjakuukausi 27/30

Anne Korkala ja Kari Siren: Syty valolle, Tammi, 2015


Jotain ihan erilaista. Ja jotain ihan uutta. Tämä kirja tuli postiini vahingossa kuukaudenkirjana viime kesänä, luulin sen peruneeni, mutta eipä mitään: selaisin sen ja innostuin, tätäkin voisi tehdä!! Vanha kunnon ideahamsteri taas nostaa päätään, hyvä jos ehdin eläkkeelle päästyäni joskus tähän kirjaan asti, toivossa on hyvä elää. Ansaitsee se kuitenkin esittelyn, sen verran sytyin itse kirjalle, ehkä rohkaistun joskus sähkötöitäkin opettelemaan.

Kirja alkaa laajalla valasinrakentamisen perusteiden esittelyllä, mukana on myös tärkeitä turvallisuusohjeita.


Varsinaiset työohjeet on ryhmitelty kahteen kertaan kolmeen luokkaan ottaen huomioon sähkötekniikka ja turvallisuus ja toisaalta kunkin valaisimen vaatimat kädentaidot.

Poimin alle muutaman kuvan itseäni ihastuttaneista ohjeista.

Tämä metallikorivalaisin ei vaadi isoja kädentaitoja, mutta vähän enempi sähkötekniikkaa.


Tämän vaikka mökkioloihin sopivan lampun pohjana on kalasumppu, jonka lisänä on puuhelmiä, helpoksi luokiteltu  työ kaikin osin,


Perinteisemmän näköinen valaisin syntyy pellavalangasta ja varjostinkehikosta, näin voisi vaikka tuunata vanhan kulahtaneen varjostimen uusiksi? Tämä myös voisi olla aloitustyö helppoutensa takia valaisinrakentajan uralla.


Jos kädentaitoja haluaisi harjoittaa, tämän kanssa voisi opetella mosaiikkiaskartelua. Sähköteknisesti tämä on silti helppo työ, vaikka onkin näytävä, ikuinen kesä vaikka keittiön katossa?


Tässä olisi kristallikruunun uusi tuleminen puisena versiona, tykkään kovasti. Kirjan mukaan puu on köyhän naisen kristallia! Tosin työ on vaikeaksi luokiteltu tekniikaltaan ja on isotöinen,  ehkä tällä ei kannata aloittaa. Mutta jos mä hoidan nuo puuhelmien pujottelun, saisinkohan apua joltain muulta sähköjen suhteen, huhuu??


Myös tässä kirjassa on pääosa valaisimista tehty kierrätysmateriaaleista, esim. tuuletinritilästä, pulloista, purkeista, kulhoista, raastinraudoista sun muusta,  siitä multa saa aina lisäpisteitä. Ja kun Jukka Salmisen kuvatkin ovat upean tunnelmalliset, vaihtelevissa miljöissä kuvattuja, suosittelen kirjaa kaikille ainakin selattavaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti