Vanha, vähän jo kaksi vuotta sitten aloitettu työ tuli nostettua esille alkusyksystä lankakasojen syövereistä, kun piti saada helppo tv-työ. Kantti kertaa kantti tyylillä kaavoitettu tunikamalli on suoraan Novitan parin vuoden takaisesta syksylehdestä. Etsin siihen aikanaan toisen pitsimallin, jota ei tarvitse seurata viivottimen kanssa: ekan kokeilun aikana työhön alun perin valitun mallin muutaman sentin neulomiseen meni ihan liikaa aikaa, kun piti koko ajan seurata mallia ja korjata virheitä.
Novitan Usva sekoitelanka (villa 75/25 polyamidi) oli vähän ällöä tehdessä, mulle tavanomaista paksumpaa ja paksuudeltaan vähän vaihtelevaa, yksisäikeistä, takkuisentikkuista, mutta jotenkin sinnittelin, kun tiedän tykkääväni tunikan mallista ja väristä loskakelien tullessa. Optimitisesti tuumin, että ehkä se toimii paremmin valmiina höyrytyksen tai pingotuksen jälkeen. Eikä mulla ole olemassa vastaavaa vaatetta kaapissa.
Etu- ja takakappaleen uitin huuhteluaineessa ja pingotin. Ja onneksi neuleesta tuli paljon-paljon pehmeämpi. Vasta sitten päätin lopullisen mitan melkein valmiille hihoille ja pingotin nekin ja ompelin muutaman sauman. Sain kulutettua kaiken ostamani langan, pikkuista vaille 500 g riitti tähän, pari pientä lankakieppiä vain jäi tähteeksi. Iso tunika, mutta tosi kevyt, saas nähdä, miten kestää käyttöä.
Erityisen painavana lisäperusteluna tälle työlle oli se, että teki mieli saada vanhoja lankavarastoja tyhjemmäksi, sinnikkäästi yritän pysyä päätöksessäni. Tarpeeksi hyvin perusteltu, meni mulla läpi, kelpasi levottomille sormilleni hommaksi ennen kuin sain odottamassa olevat purkualpakat puikoille, mietittyä niille sopivat mitat ja mallit ja laskettua silmukkamäärät.
Seuraavia varastojeni tuhoamiskohteita mietin jo tässä sivussa: jättihuivi viitisen vuotta muhineista vironvillakeristä tai jotain telkkarityötä eli lappusien neulomista ja/tai virkkaamista sekalaisista jämälangoista? Vai jatkaisiko sittenkin alpakkajakun jälkeen toisella vastahankitulla puna-oranssilla alpakkatyöllä, kun ohuille neuleille olisi paljon tarvetta. Mutta mistä siihen idea??
Ai niin, pari vanhaa juttua odottaa vielä viimeistelyä, pitäisi ommella kesäiset jämäpeiton kuusikulmiot yhteen, järjestyskin on mietittynä. Ja kaapin periltä löytyy jo pitkälle tehty, jopa harsittu jakku. Kyseinen myttyinen tummanharmaa kasa tuoksuu vahvasti villalta. Sen pohjana oli Omakopan blogista kauan sitten löytynyt idea motoristin nahkatakin tyyliin virkatusta jakusta. Tein sen Moda-lehdestä löytyneiden ompelukaavojen pohjalta Novitan uudesta täysvillalangasta. Kaikki tilperöörit eli vetoketjut ja napit (niittien sijasta) on jo ostettu, pitäisi vaan vielä siistiä kauluksen reunoja, päättää loput yksityiskohdat - tuleeko jakulle vyö - ja ommella kasaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti