maanantai 29. helmikuuta 2016

Paikoillanne, valmiina, hep!!

Se pitkään ja hartaasti tekeillä ollut Nostalgia-nimen saanut neuletakki on nyt valmis. Sen suunnittelusta ja työn etenemisestä on ollut täälläkin tarinaa jo aiemmin täällä ja täällä, niistä löytyy koko tarina ekasta alkukesäisestä ideasta, josta jalostui suunnitelma pitkin syksyä. Ihan valmiina se poseeraa tässä:


Varsinainen neulominen alkoi aivan joulunaluspäivinä. Kappaleiden valmistuminen vei helmikuun puolelle, koska tein välillä mietintätaukojen aikana välillä muutakin pienempää. Piti miettiä ja päättää kaikenmoista pitkin matkaa, miten kiinnitän hihat, millaisen pääntien teen, ja etenkin se, kumman puolen laitan oikeaksi puoleksi. Koko neule syntyi hyvin pienellä purkamisella, onneksi.

Miettiä piti myös pituutta - koska lankaa oli runsaasti, tein lopulta reilusti mittaa sille, voi istuessakin lämmitellä. Työ pysähtyi kainaloon aika pitkäksi aikaa. Kun oli saanut kaikki kappaleet siihen asti, olin jo päättänyt tehdä raglanhihat ja neuloa lopun kaikki kappaleet yhdistettynä. Mutta se oikean ja nurjan puolen pähkäily vei vähän aikaa ja vaatii konsultointia. Alun perin nurja puoli voitti lopulta ja raglanin raita tuli oikeilla silmukoilla sitten sille puolelle.

Lankaa ostin yhteensä 21 kerää, pääväriä violettia 9 kerää eli 450 g, pääraitavärejä kutakin kolmea 3 kerää eli 150 g ja kapeita raitoja varten kerän tai pari. Lankaa meni yhteensä n. 600 g, muutama kerä jäi kokonaan korkkaamatta, mikä ei haittaa, lopuista voin tehdä huivin tai sukkia tai mitä vaan, tämä Oulunkylän Lankamaailmasta ostamani Hjertegarnin Sock 4 lanka oli mukavaa lanka neuloa.

Toinen iso pysäys tuli kappaleiden valmistuttua, resoreiden neulomiseen, sivusaumojen ompeluun ja lankojen päättelyyn piti motivoitua hetki - langanpäitä oli enempi kuin tarpeeksi, hihoissakin yhteensä jo noin 40 pääteltävää. Takki huilasi pitkään hakaneuloilla koottuna, kun lopulta sain peruspääntien resorin tehtyä. 

Takki näyttää ihan erilaiselta päälläni kuin katsottuna kauempaa, itse näen sen pystyraidat ja muut huomaavat lähinnä sen vaakaväriraidat.


Napit löytyivät helposti, Yrjönkadun Nappitalo on ompelijan herkkukauppa, suurin ongelma oli osata päättää niistä sadoista napeista ne oikeat kuhunkin työhön. Tähän oli pakko saada usean värisiä nappeja, vaikka hetken mietin laittavani vain yhtä väriä (lähinnä tuota oranssia).


Olen koko lailla tyytyväinen lähes kaikkeen tässä: onneksi otin kaikki suunnittelemani värit mukaan, mukana on tummaa ja vaaleaa sekä kirkasta että himmeää väriä. Ne kaikki sopivat yhteen (mun omissa silmissäni ainakin) sekä kaveriksi monille jo olemassa oleville vaatteilleni.

Nyt sitten vaan kovaa pitoa ja kokeilua siitä miten lanka kestää jä käyttäytyy kovassa käytössä. Onneksi se tuli valmiiksi juuri sopivasti samaan aikaan, kun sen murretut lämpöiset värit alkavat  tuntua liian talvisilta.  Ehdin varmaan vielä käyttää sitä, sen verran talvista on vielä. Juuri tänään ekaa kertaa aamuisen pakkasen takia otin sen päälleni  ja olin hyvinhyvin tyytyväinen siihen ja itseeni. Tämmöistä omaa suunnittelua haluan tehdä enempi myös jatkossa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti